Pölyttäjien vaikutus satoon

Hyvin pölyttynyt mansikka (vas.) on kauniin muotoinen. Mansikka, jonka mehiläispölytys on estetty (oik.), on aivan erinäköinen.

Mehiläisten ja muiden pölyttäjien tekemällä pölytyksellä on positiivinen vaikutus marjojen ja hedelmien muotoon, kokoon ja laatuun. Tutkijat arvioivat eräässä tutkimuksessa mehiläisten pölyttämien ja ei pölyttämien mansikoiden marjojen laatua, kokoa ja säilyvyyttä.

 

Tasainen ja runsas pölytys vähentää marjojen epämuodostumista, ja tämä puolestaan parantaa kauppakuntoa

Pölytys tekee marjoista suurempia, mikä vähentää hävikkiä ja tekee tuotteesta ostettavamman

Hyvin pölyttynyt marja on kiinteämpi, jolloin se säilyy pidempään kuljetuksessa ja kaupan hyllyllä

Runsas pölytys parantaa mansikan väriä ja lisää sokeripitoisuutta

 

(Royal Society Publishing tiedejulkaisu, elokuu 2014: ”Bee polllination improves crop quality, shelf life and commercial value". Klatt et all)

Mustikka hyötyy suuresti luonnon kimalaisista.

 

Myös muilla kuin mehiläisillä on iso rooli

Suomalaisten mustikoiden nauttimisessa kontukimalaiset ovat ratkaisevassa roolissa. Ne nimittäin pölyttävät suuren osa mustikkasadosta. Kontukimalaisten pölyttämiltä koeruuduilta saatu mustikkasato oli kaksitoista kertaa suurempi kuin valtakunnalliseen marjasatotutkimukseen kuuluneilta koeruuduilta saatu sato.

Mehiläisten ohella tarvitaan siis myös luonnon pölyttäjiä.