Pölyttäjien merkitys

Vaikka mehiläiset tuottavat hunajaa, niin niiden vaikutus pölytyksen kautta on paljon suurempi kuin hunajan.

Pölyttäjät ovat tärkeitä koko luonnolle

Pölyttäjien merkitystä ekosysteemin kannalta ei ehkä aina täysin hahmoteta. Jos kimalaisia, mehiläisiä, kukkakärpäsiä, perhosia ja muita pörrääjiä ei olisi, niin luonto olisi aivan toisenlaista. Kasvit tarvitsevat pölyttäjiä tuottaakseen siemeniä ja satoa. Moni eläin taas tarvitsee kasveja ravinnokseen. Toisaalta esimerkiksi linnuille hyönteiset ovat tärkeää ravintoa.

Jos pölyttäjät siis katoaisivat, niin samalla ruokalautasiltamme poistuisivat esimerkiksi  monet hedelmät, marjat, suklaan, kahvin, rypsiöljy ja mantelit. Puuvillavaatteita ei syntyisi. 

Mutta todennäköisesti pölyttäjien katoamisen vaikutus olisi paljon suurempi. Luonnon kiertokulussa pölyttäjien vaikutus on valtava.

Villipölyttäjälajeista moni on uhanalainen

Tarhamehiläisillä sujuu maailmanlaajuisesti varsin hyvin. Toisin on kuitenkin luonnon villien pölyttäjien kohdalla. Esimerkiksi Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN arvioi keväällä 2015, että lähes kymmenen prosenttia villimehiläisistä on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

IUCN:n mukaan Euroopassa on 1 965 villiä mehiläislajia. Niistä 9,2 prosenttia on uhanalaisia ja lisäksi 5,2 prosenttia lajeista on vaarassa joutua uhanalaisten listalle. Lisäksi villipölyttäjien tutkiminen ja kartoittaminen on hankalaa, sillä yli puolesta villimehiläislajeista tiedetään niin vähän, ettei kunnolla voida edes arvioida lajien uhanalaisuutta.

Saman raportin mukaan sukupuutto uhkaa 25,2 prosenttia Euroopan kimalaislajeista.

Tutkijoiden mukaan villipölyttäjien tilannetta ovat heikentäneet mm. maatalouden muutokset ja ilmastonmuutos. Esimerkiksi säilörehun kasvanut tuotanto vähentää heinänviljelyä ja sen myötä kasvilajistoltaan monipuolisia alueita, joita pölyttäjät voisivat hyödyntää läpi kasvukauden. Myös kaupunkialueiden laajeneminen ja kasvanut riski tulipaloista uhkaavat villipölyttäjiä.

Suomen villipölyttäjien tilanteesta tiedetään varsin vähän. Paikoitellen pölyttäjien vähyys kuitenkin näyttää vaikuttavan satotasoon heikentävästi, toteaa Yliopisto-lehden haastattelussa professori Heikki Hokkanen.

 

Pölyttäjien merkitys ruokalautasellamme

Erilaiset hyönteispölyttäjät vaikuttavat ruokamme laatuun ja määrään. Alla olevan videon kautta voi kurkistaa siihen, miten pölyttäjien merkitys näkyy ruokakaupan hyllyillä.

Monet kasvit hyötyvät pölyttäjistä eri tavoin. Esimerkiksi useiden vihannesten siemenet vaativat hyönteispölytystä.
Jos pölyttäjiä ei olisi, niin kuvan vihanneksista vain herkkusienet ja perunat pysyisivät lautasella ilman mitään ongelmia.

Sanoiko Einstein jotain mehiläisten katoamisen vaikutuksista?

"Jos mehiläiset katoaisivat, niin ihmiskunnalla olisi vain neljä vuotta elinaikaa." Tätä lausahdusta on viime vuosina tiuhaan toisteltu julkisuudessa ja on väitetty, että sen on sanonut Albert Einstein. Tiettävästi ei ole kuitenkaan mitään varmuutta tai todistetta siitä, että Einstein olisi koskaan puhunut tai kirjoittanut mehiläisistä jotakin tällaista.

Todennäköisesti ihmiskunta pärjäisi pidempään kuin neljä vuotta, mutta pölyttäjien katoamisen vaikutuksen arviointi ekosysteemiin ja ihmisten ravitsemukseen ei ole helppoa.

 

Tutustu hunajaisiin resepteihin ja pölyttäjälähtöisiin raaka-aineisiin

Hunaja.net -sivuilla on runsaasti hunajaisia reseptejä. Suureen osaan resepteistä on myös merkitty ne raaka-aineet, joiden syntyminen vaatii hyönteispölytystä. Tiesitkö, että esimerkiksi sipuli, tomaatti ja chili hyötyvät hyönteisistä?

Hunajalla höystettyä -blogista löydät monta mielenkiintoista kirjoitusta hunajasta, mehiläisistä ja muista pölyttäjistä. Katso alta kiinnostava otsikko ja klikkaa lukemaan lisää!